sunnuntai 23. heinäkuuta 2017

Ajatuksia unelmahommista

Luin Satu Rämön ja Hanne Valtarin kirjan "Unelmahommissa, tee itsellesi työ siitä mistä pidät". Kirjoittajat ovat suosittuja bloggareita, toimittajia, matkaoppaita ja mitä vielä, monen toimen naisia kuitenkin.

Sille, joka vasta miettii blogin pitämistä tai haikailee uuden uran perään, kirja antanee paljon ajateltavaa ja uutta tietoa. Minulle ei, minä olen näköjään elänyt aina Rämön ja Valtarin oppien mukaan vaikka en ole sitä ajatellut sen kummemmin. Tarkoitan sitä, että olen suurimmaksi osaksi itse määritellyt työaikani ja tapani tehdä työtä. Säännöllinen kahdeksan tunnin työpäivä ei ole koskaan houkutellut.

Rämö ja Valtari antavat selkeitä ohjeita siihen, miten blogilla voi ansaita rahaa. He vakuuttavat, että kaupallinen yhteistyö ei horjuta sananvapautta eikä vaikuta heidän mielipiteisiinsä. En voi millään uskoa sitä. Tämän takia en usko itse kykeneväni kaupalliseen yhteistyöhön, vaikka joku sitä ehdottaisikin. Se, että joku maksaisi minulle siitä, että omalla nimelläni ja naamallani kirjoittaisin sen jonkun tuotteista - väkisinkin vähintään suopeasti - tuntuu alentavalta. En tiedä, miksi tämä tuntuu ajatuksena pahemmalta kun oma blogi on kyseessä kuin silloin, kun kirjoitan suopeita kirjoituksia johonkin lehteen.

Jos tämä nyt näyttää asettumiselta moraalisesti jonkun yläpuolelle, ei voi mitään. Liekö tässä moraalilla mitään tekemistä.










2 kommenttia:

  1. Täytyykin lukaista tuo kirja, kiitos vinkkauksesta! Olen niiiin tuota asiaa pohtinut enkä ole päässyt itseni kanssa yhteisymmärrykseen, saatika sopimukseen miten tuon asian voisi hienovaraisesti toteuttaa. Siis jos kirjoittaisin julkista blogia. Bloggaukseen on nyttemmin tullut pelisäännöt markkinoinnista, Kilpailu- ja kuluttajavirasto on tehnyt onneksi linjaukset asiasta. Alkuaikoinahan kait pöhköimmät bloggarit toimivat puoli-ilmaisina (ts. yhden shampooputelin arvoisina) mainostenlevittäjinä (kahden hoitoainepullon toivossa). Kyllä varmaan voisin puhua omia arvojani vastaavista tuotteista jotain hyvää, mutta suorasanaisuuteen taipuvana avautuisin takuuvarmasti myös huonoista puolista. Ja nyt tarkoitan lähinnä esim. moottori- ja raivaussahoja sun muuta tähdellistä. Ymmärrän kuitenkin tavallaan myös niitä, jotka haluavat saada blogista lisätuloja, itsekin tarvitsisin jotain sivutoimista hommaa.

    Vähemmän imarteleva näkemys bloggaajista mainostajina oli yhden sisustusmyymälän väellä Turun lähistöllä - tuotteita olivat bloggaajarouvat käyneet vonkumassa ja sitten kirjoittivat sisustusparatiisista negatiiviseen sävyyn ja se yhteistyö loppui siihen. Että monenlaista näkökulmaa tähänkin asiaan löytyy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yhtä totuutta ei tietysti tähänkään asiaan ole. En lue blogeja kovin paljon, vain paria-kolmea vakituisesti. Aika usein niissäkin (ei koskea sinua tietenkään) esiintyvät sanat "super" ja "huippu" yhdistettyinä "ihanaan".
      Rehellinen ja asiallinen blogi, jolla on tarkoitus tienata rahaa, on ihan ok. Mutta mitä tapahtuu ihmisen hyville aikeille, jos rahaa alkaa tulla?

      Poista