keskiviikko 19. maaliskuuta 2014

Analyysia ja ennustuksia

Odotan edelleen palautetta kuunnelmastani. Vasta viikko on mennyt, joten en usko, että se tulee tällä viikolla.
Nyt keskityn kirjallisuuden perusopintojen viimeiseen kurssiin, sen viimeisiin tehtäviin.

Juuri nyt verkkokurssilla on menossa jakso Novellianalyysi 2. Olemme lukeneet Ernest Hemingwayn novellin Kissa sateessa, Jayne Anne Phillipsin novellin Hääkuva, Franz Kafkan novellin Veljenmurha ja Petri Tammisen novellin Soile. Ryhmissä - yhteen ryhmään kuuluu yleensä viisi jäsentä - jokainen analysoi novelleja yhdestä näkökulmasta, tarkastelee esimerkiksi kertojia ja kerrontatilanteita tai henkilöitä ja henkilöasetelmia. Analyysit kirjoitetaan muiden ryhmäläisten nähtäviksi ja sitten niistä keskustellaan.

Kirjallisuuden analyysikurssilla olemme jo käyneet jaksot Runoanalyysi 1. ja 2. sekä Novellianalyysi 1. Vielä on jäljellä draamajakso ja lopputehtävä, jossa jokainen tekee itsenäisesti mahdollisimman täydellisen runo- ja novellianalyysin.

Opiskelu ei juuri nyt teetä kovin paljon töitä. Joutessani luin horoskooppeja netistä. Olen horoskooppimerkiltäni Kalat ja Kaloilla menee nyt horoskooppien mukaan lujaa. Kaikki, mihin ryhdyn, onnistuu.

Hieno juttu. Yritin keksiä, mitä kaikkea voisin yrittää jos kerran onni on noinkin satumainen. Ehtisinkö vaikka kirjoittaa romaanin ennen kuin tähtien asento taas vaihtuu? Vai ryhtyisinkö murrerunoilijaksi?

Olen itsekin kirjoittanut horoskooppeja, tein niitä erääseen lehteen vuosikausia. Alussa hoidin ennustushommat siten, että kirjoitin pienille paperilapuille erilaisia juttuja, joita saattaisi tapahtua, esimerkiksi: "sinun on pohdittava tarkkaan erästä asiaa", "kohtaat kiinnostavan ihmisen", "myötätuulta työasioissa" tai "olet valinnan edessä". Laitoin laput isoon lasipurkkiin ja ongin niitä sieltä yksi kerrallaan, kullekin tähtimerkille omansa. Lopulta olin niin rutinoitunut ennustaja, etten  tarvinnut lappujani enää.

Usein myös ajattelin tuttuja ihmisiä, joiden tähtimerkit tiesin. Jos pidin heistä, ennustukset olivat positiivisia, ikäville ihmisille en lupaillut mitään hyvää.

Kaikella kunnioituksella oikeita astrologeja kohtaan: luulen, että suurin osa kaikista horoskoopeista nykyäänkin tehdään ihan yhtä vankalla ammattitaidolla kuin mitä itse aikanaan edustin.

Sain muuten paljon kiitosta horoskoopeistani, niitä pidettiin varsin osuvina. 

2 kommenttia:

  1. Meneekö meillä LUJAA?? Hyvä tietää. Etkä nyt sitten tunnusta kirjoittaneesi Extran horoskooppeja, mun lauantaiaamujen kohokohta lätsähtää totaalisesti...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tunnusta. Minäkin luen ne aina, ovat oikein osuvia. Nekin.

      Poista