Yksi ainoa kustantamo ei vielä ole vastannut juuta eikä jaata kumpaankaan käsikirjoitukseeni. Lähetin sinne sähköpostia ja kysyin, ovatkohan he jo ehtineet tutustua noin vuosi sitten lähettämiini käsikirjoituksiin. Sain vastauksen - ajatelkaa! - jossa pahoiteltiin vastauksen viivästymistä ja sanottiin, että käsikirjoitukset ovat päässeet pahasti ruuhkaantumaan ja pinoja puretaan minkä ehditään.
Olisi kauheaa, jos omat työni olisivat vuoden verran myöhässä. Se olisi myös mahdotonta, sillä minulla ei olisi mitään töitä jos myöhästelisin edes päiviä saati kuukausia.
Sääliksi käy kustannusalan ihmisiä, työtaakka mahtaa olla hirmuinen.
Viime vuoden loppu ja tämän vuoden alku on kulunut enemmän ja vähemmän sairastellessa. Sitä mukaan kuin fyysinen kunto paranee, henkinen levottomuus kasvaa. Tiedän, että jotain pitäisi tehdä, mutta en oikein tiedä, mitä.
Niinpä olen kuunnellut musiikkia. Olen nyt monta päivää viettänyt tosi paljon aikaa kuulokkeet päässä ja kuunnellut Dmitri Hvorostovskya ja Anna Nebretkoa ja ollut ihan itku kurkussa kun maailmassa sentään on jotain niin kaunista.
En todellakaan ole mikään musiikinharrastaja. Muutama viikko sitten en edes tiennyt, keitä nämä oopperataivaan kirkkaimmat tähdet ovat. Löysin heidät hyvin arkisesti facebook-linkin kautta.
En ole koskaan harrastanut minkäänlaista musiikkia. En edes tiennyt, kuka Michael Jackson oli oikeastaan ennen kuin hän kuoli ja kuolemasta kirjoitettiin koko ajan.
Haluaisin osata soittaa jotain ja haaveilen, että vielä jonain päivänä hankin pianon. Siinä kaikki.
Tänään on ollut mukavan leppoisa sunnuntai. Minulla on yksi juttu kirjoitettavana ja ehdin tehdä sen myöhemmin. Kävin kaupungilla. Asiallinen syy oli käydä ostamassa tulostimeen mustetta, tosiasiallinen kiertää vaatekauppojen alennusmyynnit.
Hirveä määrä vaatteita eikä yhtään sellaista, minkä olisin halunnut itselleni. Löysin Stockmannilta yhden nätin kotelomekon omaa kokoani, mutta luovutin sovituskopissa, kun olin saanut pääni tungettua mekkoon ja senkin vaivoin. Ajattelin, että jos jollain ilveellä saan mekon päälleni, en ehkä saa sitä millään pois ja se on noloa.
En siis ostanut mitään. Paitsi sitä mustetta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti