Hyvä koti tarjolla

Palautteen antamisen verkkokurssi on viittä vaille valmis, vain oppimispäiväkirja puuttuu. Tällä kurssilla olemme antaneet ja saaneet palautetta omista teksteistämme sekä arvioineet omia palautteitamme.

Sanoinko sen ymmärrettävästi? Tuskin.

Vellon edelleen murheessani kädettömänä ja kyvyttömänä juuri mihinkään. Olen hukuttanut suruani siivoamalla vintin, leikkaamalla ruohoa, siivoamalla taloa, lukemalla, kutomalla sukkaa ja tekemällä töitä. Kaikkein mieluiten olisin kuitenkin vain surffaillut netin koirasivuilla.

Tämä on ihan hullua. En ole edes saanut viikko sitten lopetetun koirani tuhkauurnaakaan kotiin ja olen jo täyttä päätä suunnittelemassa uuden koiran ottamista. Toimiiko tämä myös ihmisten suhteen? Kirjautuvatko ne, joiden puoliso on kuollut, jo ennen hautajaisia deittipalstoille?

Yritän pitää pääni kylmänä. Opiskelut olisi saatava valmiiksi ennen uuden koiran tuloa. Ihmettelen, jos onnistun, jos maltan mieleni.

Kaksi asiaa olen päättänyt. Tai ainakin yhden:

en enää ota koiraa ulkomailta enkä kodinvaihtajaa ihan herkästi Suomestakaan. Se toinen asia, joka nyt tuntuu varmalta on se, että seuraava koirani on länsigöötanmaanpystykorva. Tai joku sen kaltainen.

Täällä olisi nyt hyvä koti vailla kivaa koiraa. Ja yksinäinen, orpo sydän.

Ja nyt lupaan, etten enää puhu tästä. Seuraavaksi tulee taas pelkkää asiaa.