Sähköpostiini kilahti äsken arviointi Academic and Professional English -kurssista. Sain kiitettävän. Se oli enemmän kuin uskalsin odottaa, joten nyt on hyvä mieli.
Hyvä mieli on ollut muutenkin viimeiset pari päivää. On ihan älyttömän hienoa ajatella, mitä kaikkea voi tehdä nyt, kun on hoitanut tärkeän asian kuntoon. Mitä kaikkea esimerkiksi voisi opetella tai muuten harrastaa. Ei tarvitse enää ajatella, että no niin, tässä minä nyt yritän pitää hauskaa, vaikka oikeastaan minun pitäisi...
Pieni huoli minulla on siitä, saanko kielikurssini hyväksytettyä osaksi tutkintoa. Nämä Turussa suoritetut englanninkurssit olivat laajuudeltaan kaksi ja kolme opintopistettä, kun Jyväskylän humanistinen tiedekunta edellyttää kahta kolmen opintopisteen kurssisuoritusta. Mutta sehän selviää ihan pian, kun pääsen kysymään.
Mikä lienee syy tai seuraus, mutta elämä tuntuu juuri nyt paremmalta kuin koskaan. En löydä mitään yhteistä niiden viisikymppisten naisten kanssa, jotka tuntuvat katkerilta, väsyneiltä ja kaikin puolin elämään kyllästyneiltä. Varmasti jokaisella on syynsä olla mitä on, mutta olen niin kiitollinen siitä, että olen minä enkä kukaan muu.
My thoughts exactly. Eli puit sanoiksi juurikin tämänhetkiset tuntemukset. Hauskaa, että kokemukset osuivat ajallisesti samaan kohtaan. Tuntuu kuin olisin jättänyt taakseni aivan jumalattoman raskaan selkärepun ja nyt voin nostaa pään pystyyn ja hengittää syvään ja katsella ympärilleni uusin mielin. Ja iloisena!! Onnea meille!
VastaaPoistaOnnea! Olet ilmeisesti saanut opintosi valmiiksi; en ole päässyt blogiisi taas pitkään aikaan joten en tiedä yhtään, mitä olet puuhaillut. Onnistuin hävittämään lähettämäsi kutsun - ehkä voisit lähettää sen vielä kerran?
Poista