Kirjoittaja pitää vapaapäivän

Epäsäännöllisessä ja välillä vähän kaoottisessa työelämässäni on yksi varma asia: pidän perjantaisin vapaapäivän. Silloin vietän aina aikaa erään hurmaavan 2-vuotiaan kanssa ja yritän kovasti istuttaa häneen rakkauden kirjoihin ja kirjastoon.

Käymme lähes joka perjantai kirjastossa. Turun pääkirjastossa on iso lastenosasto, jonka perällä on mukava leikkipaikka. Katselemme aina kirjaston kuukausittain vaihtuvan näyttelyn ja ihmettelemme lattian alle, lasin taakse rakennettuja pienoismaailmoja. Välillä vien seuralaiseni aikuisten puolelle ja silloin toimitamme Tärkeitä Aikaihmisten Kirjastoasioita. On hyvä huomata, että kirjastossa on paljon erilaisia osastoja ja valtavasti kaikkea mielenkiintoista.

Kirjastoretkemme kruunaa melkein aina käynti kirjaston kahvilassa. Nautimme yhdessä virvokkeita, jaamme ehkä yhden sämpylän, juomme pillimehua ja kahvia ja katselemme ihmisiä. Me molemmat olemme hyvin uteliaita ja haluamme tietää, mitä ihmiset aikovat ja mitä he ovat tulleet tekemään. Joskus ihmiset hymyilevät meille, jostain syystä useammin kaksivuotiaalle kuin minulle.

Viimeksi viereisessä pöydässä istui ilmiselvästi Käsikirjoittajia. Kaksi miestä. He keksivät henkilöhahmoja ja juonenkäänteitä ja tekivät muistiinpanoja. He puhuivat tulevasta tuotannosta ikään kuin se olisi aivan varma. Silloin minä ajattelin, että kirjoittajaa auttaa, jos on hyvä itsetunto. Miehillä usein on. On varmaan parempi, tulee varmemmin totta, jos jo kirjoittamista aloittaessaan ajattelee, että tästä tulee hyvä tai edes jotain kuin että lähtee sillä mielellä, ettei tästä varmaan mitään tule mutta koitetaan nyt.

Pohdin noita kirjoittajamiehiä vielä kotimatkalla. Pieni seuralaiseni oli vähän sokereissa - ylitin kahvilassa valtuuteni ja ostin hänelle jäätelöä - lauleskeli ja huuteli ohikulkijoille.

-Moi, täti!

 Minä työnsin rattaita ja tiesin vaikka en sitä ajatellut, että tässä on kallisarvoisinta mitä on. Silti kirjoittaminen on myös tärkeää. En ole koskaan kyseenalaistanut, etteikö voisi olla sekä-että.

Enkä nytkään kyseenalaista.