Sain palautteen alustavasta tutkimussuunnitelmastani. Ei kelvannut. Tai aihe sinänsä kelpaa, mutta ei se, mitä ajattelin kysyä.
Mietin uudestaan.
Tajusin ensimmäisen kerran, että tieteellinen tutkimus, myös se, tehdään aina ensimmäisen kerran. Onpa filosofista!
Tarkoitan sitä, että ensimmäinen kerta mitä tahansa on aina kokeilua ja oppimista. Vasta toisto tekee mestarin.
Tämä on aika ikävä ajatus. Tähän asti olen asennoitunut niin, että jos ihminen on suorittanut tohtorintutkinnon, hän on erinomaisen oppinut. Mutta hitto vieköön, ei silloin vielä ole syntynyt kuin yksi väitöskirja, koekappale.
Tätä sietää miettiä.
Paria muutakin juttua voisi vähän miettiä ja jopa tehdä niille jotain. Nyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti