tiistai 26. tammikuuta 2016

Seurasin intuitiotani

Seuraa intuitiotasi! Ole rohkea! Tämmöisiä neuvoja meille annetaan ja minä päätin kerrankin ottaa neuvosta vaarin.

Tapahtui niin, että törmäsin työasioissa aivan ihaniin kuviin. Ne saivat minut muistamaan noin kaksikymmentä vuotta sitten kirjoittamani pienen tarinan, josta mielestäni tulisi mukava kuvakirja lapsille. Teksti on, kuvat puuttuivat. Nyt nämä kuvat, joihin törmäsin, olivat juuri sellaisia, joita itse tekisin jos osaisin.

Otin yhteyttä taiteilijaan ja kysyin, olisiko hänellä kiinnostusta katsoa minun tekstiäni ja mahdollisesti kuvittaa se. Lähetin tekstin ja hän vastasi seuraavana päivänä, että hän kuvittaa sen mielellään, jos kustantaja löytyy. Niinpä sovimme, että minä vielä hion tekstiä vähän ja katsotaan sitten, miten lähestymme kustantamoja.

Nyt olen ikävä ihminen enkä kerro enempää. Kerron kyllä sitten, jos aihetta on. Mutta tuntuu hassulta, kun on kaksikymmentä vuotta hautonut jotain ja sitten yhtäkkiä tuntee ikään kuin olisi saanut siihen puuttuvan puolikkaan. Voi, kun tästä tulisi jotain.

Tietysti täytyy varsinaissuomalaisittain huomauttaa, ettei tämä tarkoita vielä mitään. Ei niin, mutta ainakin olen taas yrittänyt.

Huomasin, että olen saanut uuden lukijan. Tervetuloa mukaan!


5 kommenttia:

  1. Jännittävää! Toivottavasti tästä seuraa jotain :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sano muuta! Vaikka siitä ei mitään tulisikaan, niin se jo tuntuu hyvältä, että joku tosi taitava kuvittaja voi ajatella tekevänsä minun kanssani yhteistyötä.

      Poista
  2. Juuri noin pitää toimia. Päättäväisesti ja tarmokkaasti. Hyviä asioita viritteillä sulla nyt, jäämme seuraamaan!

    VastaaPoista
  3. Ikä teettää kaikenlaista: olen viime aikoina tosissani tajunnut, ettei elämä kestä loputtomiin.

    VastaaPoista