Virkamiesruotsin kurssi on ohi. Tulin äsken kirjallisesta tentistä, eilen oli suullinen.
Eilen meidät jaettiin kolmen oppilaan ryhmiin ja ryhmä kerrallaan jouduimme opettajan eteen keskustelemaan aiheesta, jonka hän antoi. Oma ryhmäni keskusteli työelämää koskevista asioista. Valehtelisin, jos kuvailin keskusteluamme verrattoman eloisaksi, mutta oli se jonkunmoista sananvaihtoa kuitenkin.
Tänään kirjoitimme referaatin omaa alaamme sivuavasta tekstistä. Tällainen kurssi on opettajalle tavattoman työläs, sillä hän joutui esimerkiksi tätä lopputenttiä varten etsimään jokaiselle sopivan, referoitavan tekstin. Kurssilla oli lähemmäs kaksikymmentä ihmistä ja edustimme vaikka mitä aloja poliittisesta historiasta ja psykologiasta englannin kieleen ja digitaaliseen sisällöntuotantoon. Oma tekstini oli otettu Journalistin verkkosivuilta ja se käsitteli tutkimusta, jossa selvitettiin ihmisten käsityksiä verkkosisältöjen luotettavuudesta ja sen sellaisesta.
Saamme muutaman päivän sisällä tietää, kuinka kävi. Oma veikkaukseni on edelleen se kakkonen.
Olisin hämmästynyt - ja tietysti aivan lyöty - jos tulisin hylätyksi. Uskon kuitenkin, että korkeammat tai ties mitkä henkimaailman voimat ovat minun puolellani. Perustan tämän siihen, että vanhan Xantiani pitkään rikki ollut radio alkoi toimia samaan aikaan, kun aloitin kurssin. Radiosta on jo monen vuoden ajan kuulunut silloin tällöin jotain nuortenkanavaa, useimmiten ei sitäkään, mutta nytpä alkoi kuulua ruotsinkielinen Radio Vega.
Eikö tämä jos mikä ole Merkki?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti