Vapaan kirjoittajan työpäivä

Tänään on ollut ihan tavallinen päivä. Päivä, jonka kulkua en muistaisi enää viikon päästä ellen tallettaisi sitä nyt tähän. Tällaisia päiviä - ei koskaan täysin samanlaisia - on ollut vuosikymmenien aikana tuhansittain. Tämä on vapaan kirjoittajan tavallistakin tavallisempaa elämää:

6.50 Herään. Elämäni ylellisyyksiin kuuluu se, etten yleensä tarvitse herätyskelloa: herään, kun olen nukkunut tarpeeksi ja koska menen aika säännöllisesti nukkumaan, myös herään säännöllisesti ja ajoissa.

Keitän kahvia ja luen sanomalehden.

7.40 Otan kolmannen kahvimukillisen mukaani ja menen työhuoneeseen. Avaan koneen ja kirjoitan jutun, jota olin eilen tekemässä. Lehdessä, johon se tulee, on taittopäivä. Juttu on valmis vajaan tunnin kuluttua. Tarkistan sen pariin kertaan ja lähetän toimitukseen sekä jutun että kuvat.

9.00 Juuri lähettämääni juttuun liittyvä ihminen soittaa. Hän haluaa vielä nähdä jutun. Luen sen puhelimessa ja huomaamme, että pari sanaa täytyy poistaa. Teen muutokset ja lähetän korjatun jutun uudelleen toimitukseen.

9.10 Käyn suihkussa ja saan vihdoin vaatteet päälleni. Tytär soittaa ja kysyy, voinko olla lapsenvahtina vähän aikaa. Sanon, että valitettavasti en voi.


Tein eilen kaksi juttua. Kirjoitin toisen jo illalla ja lähetin sen haastateltavan nähtäväksi. Juttu käsitteli kirkkotaidetta ja koska en ole vähääkään sen asiantuntija, halusin olla varma, että asiat ovat jutussani kohdallaan. Toivoin, että haastateltava kertoo mahdollisista korjauksista viimeistään aamulla ennen yhdeksää. Mitään ei ole kuulunut, joten ryhdyn tavoittelemaan haastateltavaani. Onnistun siinä vähäisen etsiskelyn jälkeen ja saan lupauksen pikaisesta asiaan palaamisesta.

10.00 Valmistelen päivän ruoan siten, että voin jättää sen uuniin kun lähden jutuntekoon.

10.35 Palaan työpöytäni ääreen. Eilinen kirkkotaidehaastateltava on vastannut ja tehnyt pari korjausta juttuuni. Olen tyytyväinen: aihe tuntui niin vaikealta, että olisin voinut kirjoittaa vaikka mitä pöljyyksiä. Viimeistelen jutun ja lähetän sen ja kuvat toimitukseen.

11.30 Lähden jutuntekoon. Varmistan, että minulla on kamera, lehtiö, kynä ja silmälasit. Katson myös, että kamerassa on muistikortti. Huomaan, että suosikkikynästäni on muste loppu. Ilahdun, kun löydän itseltäni toisen samanlaisen kynän. Pistän ruoan uuniin ja lähden.

15.00 Palaan kotiin. Syön ja vaihdan pari sanaa miehen kanssa. Menen kirjoittamaan. Otan työn alle edellispäivänä tehdyt jutut, joilla ei ole vielä kiire.

16.15 Toinen tytär soittaa ja kysyy, voinko ottaa hänen koiransa hoitoon loppuviikoksi. Lupaan.

18.40 Saan jutut kirjoitettua ja lähetän ne haastateltavien nähtäväksi. Otan muistikortin kamerasta ja tutkin hetken aikaa kuvia, jotka otin päivällä.

19.00 Suljen koneen ja lähden kävelylle.

21.12. On juuri nyt. Kirjoitan päivästäni joka ei ollut millään tavalla poikkeuksellinen tai mieleenpainuva. Ihan tavallinen päivä.

Opiskelun eteen en ole tänään tehnyt mitään. Sunnuntaina on kuitenkin palautettava välitehtävä Optimaan, joten tällä viikolla on pakko löytää aikaa sen kirjoittamiseen.